Kaikki viikon asiat puristuneena suolakiven sisään. Se hohkaa valoa ja päästää ilmoille ionien pilven. Mineraalista tulee taidetta, jota himoitsee bränditietoinen keräilijä. Lasivitriiniin puettu sisältö houkuttelee katsojaa lähemmäs, mutta jättää arvon vaille kosketusta. Elämä on rosoista ja sileää. Sen katsominen ei riitä, pitää saada koskettaa, pitää kädessä ja hivellä. Kosketin naurua ja palasin muistossani lasivitriiniin. Istuin iltaa ja otin kiinni elämästä jossa viini virtasi ja nauru raikasi. Se tuntui sileältä ja lämpimältä .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti