Verkkosaaren hylkiöt

Verkkosaareen jätetyt hylkiöt. Ajatus jostain joka oli joskus tärkeää ja joutui hylätyksi syystä tai toisesta...jäi ehkä elämän jalkoihin. Luonto valtaa sen keinotekoisen jonka ihminen on jälkeensä hylännyt, se on elämän laki.

Ratsastan tuoksujen aalloilla, vihreän meressä

Vihreä tulvii. Se tuntuu loistavan kirkkaammin kuin koskaan. Olen liikkunut luonnossa ja nauttinut...nuuskinut kukkia, sydämeni kyllyydestä ja enemmän. Maa tarjoaa nyt parastaan ja on antanut sijan niille perheille, joiden pienokaiset kesän edetessä lentävät pesästään. Kylven vihreän meressä päivä toisensa perään ja imen itseeni sitä elämää jota olen odottanut koko pitkän talven. Ratsastan tuoksujen aalloilla. Aurinko saa aikaan ihmeitä! Kuinka tärkeä se onkaan.

Auringon sateessa

Elämä on heittänyt kuperkeikkaa monenmonta kertaa. Nyt se lepää laakereillaan ja katsoo mitä auringosta sataa. Tulvii kukkameret ja kohta koko maa. Niin tulvin minäkin. Auringon sateessa on voimaa.

Pääsiäinen pyörällä

Pääsiäinen meni pyörällä. Aamutuimaan töihin ja iltapäivän lämmössä takaisin. Tuli vastaan aamun puna ja haksahtanut tikka joka katulamppua naputti. Maistelin sanoja tuulen pyyhkiessä eilisen ajatuksia pois.

Aikaa suolakivessä

Kaikki viikon asiat puristuneena suolakiven sisään. Se hohkaa valoa ja päästää ilmoille ionien pilven. Mineraalista tulee taidetta, jota himoitsee bränditietoinen keräilijä. Lasivitriiniin puettu sisältö houkuttelee katsojaa lähemmäs, mutta jättää arvon vaille kosketusta. Elämä on rosoista ja sileää. Sen katsominen ei riitä, pitää saada koskettaa, pitää kädessä ja hivellä. Kosketin naurua ja palasin muistossani lasivitriiniin. Istuin iltaa ja otin kiinni elämästä jossa viini virtasi ja nauru raikasi. Se tuntui sileältä ja lämpimältä .

Arjen juhlaa

Nyt on ollut hemmottelua, hyvää ruokaa ja naurua. Kirpputoria ja kevätmessua. Siinä kaiken sivussa on ollut polkuja luonnossa, kävelyä puiden lomassa. Olen nauttinut lintujen laulusta ja meren tuoksusta. Siitä, että sielä asuu hiljaisuus, joka puhuu vain hiljaisuuden kautta. Luonto voimistaa, ja sen kyllä huomaa.

Hemmottelukukkia

Olin viikonloppuna siivokas. Olohuoneen ikkuna sai uudet vanhat verhot, nyt kelpaa. Olo on kuin linnassa....tai vähintään kartanossa. Tulin niin tyytyväiseksi että ostin itselleni hemmottelukukkia, olen ne ansainnut. Nyt tuo kaunis asetelma kutkuttaa nenää ihanalla kukkaistuoksulla, en malta olla nuuskuttelematta aina ohi kulkiessani. Aurinko on tullut jäädäkseen...ainakin toistaiseksi...kissa on ottanut siitä kaiken irti. Kevät....

Varista vierellä

Kivuton päivä vihdoinkin, se maistuu auringon lämmittämälle merituulelle. Onni tulee pienestä, sen näki variskin vierestä. On ollut pitkä aika ja se tuntuu koko kehossa, se ei meinaa haluta muistaa miltä tuntuu olla hereillä. Joko nyt on aika päästää valloilleen hän, joka nukkui talviunta ja unohti että voima tulee elämästä. Musiikkia sormenpäistä.....